Sometimes life can taste so sweet

Olen aina ollut sillä kannalla, että julkisesti ei kannata hehkuttaa asioita yhtään etukäteen, koska useimmiten asioilla on tapana edetä jotain muuta reittiä kun käsikirjoituksen mukaan. Mutta tämä nyt on aika suppean lukijakunnan tavoittava tapa hehkuttaa eli suurta vahinkoa ei pääse tapahtumaan?

Asuntokauppamme ovat pitkästä aikaa päättäneet hieman edetä. Pääpiirteissään kaikki on enää kiinni kuntotarkastuksesta (meidän nykyisessä sekä tulevassa kodissa) ja sitten itse kaupanteosta mikäli tarkastaja ei löydä tutkimuksissaan mitään hälyttävää. Eli nyt ne peukkuset pystyyn, jotta saataisiin tämä asia napsahtamaan maaliinsa. Hurjintahan tässä on, että meidän ostokohteen omistajat haluaisivat uuteen kotiinsa viimeistään jouluna ja meidän kodin ostajien asunnon ostajat (onpas tämä muuten vaikeaa kirjoitettavaa...) ovat myös sillä mielellä liikkeellä, että joutuisasti vaan hommat pakettiin. Eli kenties asiat saattavat edetä jopa vauhdilla!

Ja töissä asiat rullaavat ja jotenkin pienesti uskon, että jatkossakin rullaavat. Paljon on uutta tulossa, mutta porukka, jonka kanssa saan (huom. en JOUDU) töitä tehdä, on juurikin niitä henkilöitä, joita en ehkä ikinä voi hehkuttaa liikaa. Ok, tokihan sekaan sopii niitä, joiden kanssa asiat eivät aina suju ihan kitkatta, mutta kuulunee asiaan joka työpaikalla. Ja viimeaikoina henkilö, jonka kanssa olen jokusen kerran ollut melkein itkuun asti törmäyskurssilla, on jopa hieman pehmennyt suhteeni ja pystymme nykyisin keskustelemaan jo varsin vaivatta ilman, että ollaan ennen pitkää napit vastakkain ja palkokasvit hengityselimissä.


Viikonloppuna on firman "pikkujoulut". Lystiä kyllä päästä työkavereiden kanssa illanviettoon vaikkei edellisistä kemuista vielä pitkään olekaan. Ja itselle kun nämä kemut eivät ole hyvä sauma päästä sekoilemaan (tiedätte mitä tarkoitan) työkavereiden kanssa vaan ihan tosiaan kiva tavata mukavia tyyppejä myös työajan ulkopuolella. Tilaisuuden henki on tosin kutsun perusteella hieman jäykähkö, mutta parhaat kemuthan alkavat vasta jatkoilla, että eiköhän sitä puheenaiheita jälleen saada aikaan seuraaviksi viikoiksi...

Huomenna menen ensimmäistä kertaa elämässäni laitattamaan ripsiini lisuketta. Ihan meinaa jännittää - onneksi ripsientekijä on tuttu ihminen. Viime viikonloppuna tein jo hankintoja, joiden kanssa yhteiselo uusien, hienojen ripsien kanssa lähtee rullaamaan. Uimalasit ja öljytön silmämeikinpoistoaine. Ensimmäiset siksi, että ripsiä ei saa laiton jälkeen kastella pariin päivään ja jälkimmäinen ihan noin jokapäiväiseen käyttöön jottei ala sulkasato silmäripsissä heti ensimmäisellä viikolla. Luulisi moisten hankintojen olevan ihan "sen kun käyn ostamassa" -tasoa, mutta voin kertoa, että ei kyllä ole. Ensimmäisiä metsästin arviolta viidestä kaupasta ja jälkimmäinen osui käsiini vasta kolmannella yrityksellä. Mutta nyt niitä on ja poistoainetta ostin samalla jo vähän varastoonkin että jos (lue: kun) tästä ripsihommasta innostuu oikein kunnolla.

Uudistuu...

Iski taas tällaiseen täysin sopivaan aikaan into uusia blogin ulkoasua ja jotakin oli pakko tehdä heti. Eli nyt mennään hetki tällaisella sekalaisella kököllä kunhan ennätän rakentelemaan uutta headeria, taustaa ja muuta. Tänä iltana en ala projektiin tätä syvemmin, koska siinä käy helposti niin, että nökötän tässä koneen ääressä vielä aamuneljältäkin luomisvimmassani. Ei ole siis selain seonnut, allekirjoittanut vain.

Loma vetelee viimeisiään ja minähän toki sitten loman viimeisiksi päiviksi onnistuin hankkimaan itselleni flunssapöpön. Tässä sitä on siis niistetty, yskitty sekä teetä ja yskänkarkkeja nautittu sen verran että vatsassa velloo. Mutta töihin on tarkoitus kyllä huomenna kampeutua koska ei nyt ainakaan toistaiseksi ole kuumetta.

Loma meni muuten ihan käsikirjoituksen mukaan - paitsi lenssun osalta. Tapasin sellaisia kavereita pitkästä aikaa, joita tulee nähtyä ihan liian harvoin, kävin vanhempien luona sekä tervehtimässä kummityttöäni. Risteilylläkin ennätettiin piipahtaa. Ja pihahommia sain pikkuisen edistettyä haravoinnin ja kukkapenkkien siivoamisen osalta. Autokin sai alleen jo talvitassut. Eli ihan sellainen kunnon breikki tähän syksyyn ja kun työasiatkin selvisivät ennen loman alkua, niin pystyin kerrankin nauttimaan lomasta ihan oikeasti.

Maanantai-edit: Ulkoasuprojekti eteni kunnes tyssäsi tyystin headeriin. Visio oli, mutta visio ei toiminut ja perusteiniangsti iski välittömästi: pyh, olkoon sitten!

Pikkujouluvarustautuminen on alkanut

Taisinkin jo jokunen aika sitten avautua pieleen menneestä nettishoppailusta. Tänään päätin, että lähden katsomaan mitä paikalliset vaatetusliikkeet tarjoavat. Parin kaupan ja parin vesiperän jälkeen teki mieli lampsia autolle ja luovuttaa. Sovitin niissä ainoastaan kolmea mekkoa ja jokaisen kohdalla piti todeta että "kiitos, mutta ei kiitos".

Sitten pälkähti mieleen River, jossa piipahdin jo jokunen aika sitten mutta en ennättänyt silloin sovitella mitään vaatteita. Kyseisestä kaupasta löytyi vielä edellisellä kerralla hiplaamista mekoista oikeaa kokoa ja väriäkin. Pakko oli siis sovittaa ja taika tapahtui! Jälkimmäinen oli varsin nätti ja tarkoitukseen sopiva vaate. Eikä hintakaan onneksi ollut ihan tähtitieteellinen. Yksinkertainen, musta mekko ilman mitään suuren suuria krumeluureja.

Onnistuneen mekko-ostoksen jälkeen löysin vielä uudet saappaatkin ja Glitteristä pussillinen rihkamakoruja. Ihanan avulias myyjä vielä kertoi kampausvinkkejä ja myi minulle vielä vähän hiussolkea ja -pantaa. Onneksi kaikki koruostokset ovat melko ajattomia (helmeä ja strassia) eli voin käyttää noita samoja useampaankin kertaan. (Jos vaan rihkama kestää.)

Kun vielä ostoskasaan lisätään kunnon sukkahousut (tai kahdet), niin alkaa olla pikkujoululook aika valmis. Kotona piti vielä koko settiä testata kerran päälleen. Ja jos nyt en ehkä koko juhlakansaa ällikällä lyö, niin on ainakin siisti ja konstailematon kokonaisuus.

Sokerina pohjalla vielä tiedotus liittyen työkuvioihini. Kirjoitin eilen ennen töistä lähtöäni nimeni uuteen työsopimukseen, joka on nyt ihan aikuisten oikeasti vakituinen, toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Aika voittajafiilis! :)

Aa, bee, cee...

Tähänhän ei kukaan minua haastanut, mutta ystävän blogista tällaisen sopivan ajanvietetekemisen bongasin ja otanpa osaa kaikista pyynnöistä huolimatta. Ja ken tahtoo, niin saapi vapaasti kirjata omat aakkosensa tai olla kirjaamatta. :)

A - Aamu. Siitähän se päivä aina niinkun lähtee liikkeelle. Joskus virkeästi, joskus vähemmän virkeästi.

B - Bono. Koiralaumamme juniori. Kovapäinen söpöliini.

C - Cheek. Sanokaa, mitä sanotte, mutta minä tykkään! Aaaahh.

D - Dino. Koiralaumamme toiseksi vanhin jäsen. Äänekäs reppana.

E - Emediate. Tästä pitäisi alkaa lähitulevaisuudessa jotain ymmärtää töissä.

F - Fisu. Tehokas yskänlääke: muutama snapsi illalla, niin ei uskalla taatusti yskiä aamulla.

G - Gefi. Koiralaumamme toiseksi nuorin. Reipas nuorimies.

H - Höpöttäminen. Mieliharrastukseni heti nukkumisen jälkeen. Ja tätä kyllä teenkin miltei kaiken valveillaoloaikani.

I - Itku. Joskus tämä on ainoa asia, mikä auttaa.

J - Juusto. Sieltä se pikkujoulukausi juustoineen ja viineineen tulee...

K - Kummityttö. Heinäkuussa sain ensimmäisen kummilapseni ja en voisi olla enemmän otettu tästä kunniasta.

L - Länkkäri. Työnantaja "kansankielisesti".

M - Makeiset. Ilman näitä vyötärö olisi varmasti merkittävästi kapeampi...

N - Nuka. Koiralaumamme vanhin. Oman arvonsa tunteva vanha herra.

O - Opel. Punainen vaihtui hopeaan, mutta merkkiuskollisesti autoillaan.

P - Perfektionismi. Hankalaa ihmiselle etenkin töissä kun "niin vähän aikaa, niin paljon tekemistä".

Q - Quutamo. Apocalypticaa ja iho kananlihalla.

R - Rakkaus. Kyllä se vaan on niin, että "suurin niistä on rakkaus".

S - Siperianhusky. Tullut meille ilmeisesti jäädäkseen.

T - Turkoosi. Ehdoton lempivärini.

U - Ukko. Ehkä vähän "ruma" nimitys, mutta jos nyt tällä kirjaimella otettaisiin mukaan tuo meillä asuva mieshenkilö.

V - Vain elämää. Ehkä paras tv-ohjelma aikapäiviin!

W - Wiskarin Arttu. Kaikessa ärsyttävyydessään niin on tarttuvia renkutuksia. Vähän niinkun 2000-luvun Leevi and the Leavings!

X - Xylitol. Purkkaa ja pastilleja.

Y - Ystävät. Ilman näitä ihmisiä olisin aika onneton.

Z - Zorro. Tätä tillotettiin isoveljen kanssa telkkarista lapsena.

Å - Åbo. No ku en nyt keksiny muuta!

Ä - Äiti. Kaikille tuttujen äiti-on-ihan-tyhmä -vuosien jälkeen yksi tärkeimpiä ihmisiä maailmassa.

Ö - Öninä. Tällaista ääntä pidän kuulemma unissani. En kylläkään usko näin olevan. Kuulopuheita, höpöhöpö. Ei pidä paikkaansa!