Otsikkokin sen jo ehkä spoilaa, mutta tuli oltua viikonloppuna siellä missä noin 80 000 muutakin suomalaista (ja ilmeisesti myös joitakin ulkomaalaisia). Olympiastadionilla. Oli siellä Cheekin. <3
En oikein ole vielä löytänyt riittävän kuvaavaa sanaa tuosta spektaakkelista. Se tunnelma ja kaikki meni vaan niin kertakaikkisesti ihon alle, että oli kenties hyvä etten ollut keikalla lauantaina, vaan jo perjantaina. Kyyneliltä ei olisi varmasti lauantaina vältytty.
Pitkälle on Cheek päässyt vuoden 2008 syyskuusta kun silloin hän täällä paikallisessa juottolassa oli esiintymässä muutamalle kymmenelle (ööh...olisiko 200 todellinen määrä?) juopuneelle. Minä ja pari kaveria mukaan lukien. Ja samalla baaritiskillä notkuttiin keikan jälkeen. Muutama sana uskallettiin jopa vaihtaa räppärin kanssa ja kaupan päälle saatiin nimmarit - ja kyllä muuten hihitytti sen jälkeen. Ja toki piti pyyttää nimikirjoitus sekä käsivarteen että pääsylipun kääntöpuolelle, jotta jäisi kunnon todistusaineistoa tapahtumasta.
Sanokoot muut mitä sanoo, mutta minusta Cheek on ehdottomasti ansainnut kaiken hehkutuksen ja ylistyksen. Eiköhän sen kaiken eteen ole kuitenkin jokunen tunti tehty töitä. Jokainen voi koittaa tehdä samat temput perässä. Ja jos joku muu omiin suosikkiartisteihin tai -bändeihin lukeutuva tuollaisen keikan järjestää, niin olen varmasti paikalla silloinkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti