perjantai 26. heinäkuuta 2013

Back in business

Ensimmäinen työviikko loman jälkeen takana. Ja hengissä edelleen. Odotin kyllä ehkä vilkkaampaa viikkoa, mutta kaiketi vielä aika laajasti lomaileva Suomi piti puhelimet ja sähköpostit vielä kohtalaisen hiljaisina. Todennäköisesti tätä "riemua" ei riitä kovin pitkäksi aikaa.

Peruspuurtamista piti viikko sisällään hyvin pitkälti. Muutamat väärinkäsitykset pitivät hetkittäin kiireinä ja erinäisien sekaannuksien selvittelyt. Lomani aikana meillä oli aloittanut töissä myös määräaikaisena uusi ihminen. Olin salaa mielessäni kyllä hieman näreissäni tästä, koska minulle ei ollut vaivauduttu kertomaan tästä mitään etukäteen. Asia on kuitenkin ollut taatusti tiedossa, koska tämä henkilö oli tullut töihin heti minun ensimmäisenä lomapäivänä.

Tapasin eilen tämän ihmisen ensimmäistä kertaa kasvotusten, koska hän työskentelee konsernimme toisessa toimipaikassa eikä fyysisesti ole siis samassa paikassa kanssani. Äärettömän mukava tapaus! Ja melkoisen pätevän oloinen nainen kaiken kaikkiaan. Tuntuu, että paremmin kartalla asioista kuin minä, joka nyt kuitenkin olen ollut samassa työpaikassa jo kuitenkin useamman vuoden! Ja ihan mukava, että ns. työparini ja esimieheni lomaillessa vielä muutaman viikon minulla on kuitenkin henkilö, jonka kanssa toimitaan yhdessä tarpeen mukaan.

Mutta se niistä työasioista. Se on nimittäin kuitenkin viikonloppu ja tarkoitus unohtaa taas työasiat pariksi päiväksi.

Käytiin miehen kanssa äsken mustikkametsässä. Ei tarvitse kuvitella, että isäntä olisi kyykkinyt mustikoiden perässä! Minä keräsin reilu pari litraa ja mies etsi kanttarelleja. Huomenna saadaan siis oikeaa mustikkapiirakkaa sekä paistettuja kanttarelleja. Joskin ehkä eri annoksissa... ;D Mietin siellä kyykkiessäni kädet kyynärpäitä myöten mustikassa, että on se tämäkin... Perjantai-iltana lähtee vapaaehtoisesti hyttysten piinattavaksi hamuamaan marjoja leipomuksia varten. Kyllä pitää ehkä hieman pipi olla. Tai vaihtoehtoisesti van-ha. Päättäkää kumpi pitää paikkansa paremmin.

Kynsilakkakokoelmani laajeni taas tähän arviolta 10 lakkapullon verran. Ai maailma! Jos olisin jaksanut, olisin kuvannut saaliini teille, mutta nyt kävi näin... Innostuin siis tilaamaan Saksasta lakkoja, kun olivat niin hävyttömän edullisia! Tilaus onnistui kaikin puolin hyvin. Kaikki haluamani tuotteet tulivat perille ja niin hyvin pakattuina vielä, että ei ollut pelkoa, että pullot olisivat rikkoontuneet matkalla. Olen jo kyhännyt samaisen firman verkkokauppaan wishlistiä, jonka aion kyllä muuttaa tilaukseksi vielä tuossa syksymmällä. :)

Taitanee sauna alkaa olla lämmin. Mukava päästä saunomaan ja pesemään tämä punkkeja taatusti joka puolella -tunne pois iholtaan. Riemastuttavaa viikonvaihdetta! :)

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Nyt se iski!

Nimittän lomanloppumasennus. ENÄÄ tämä viikko ja SITTEN olisi jälleen lähdettävä sorvin ääreen. Tiedän, että kaikki kivakin loppuu aikanaan, mutta jotenkin tämä neljä viikkoa on mennyt ihan luvattoman nopeasti. Ja oikein mitään en ole saanut aikaan.

Tai no. Mietitäänpäs tuota viimeisintä väitettä uudelleen.

Vanhempien luona olen käynyt oikein kahdesti. Olen käynyt Prahassa lomareissulla. Koiratarha alkaa olla viimeisiä silauksia vaille valmis. Pakastin paaaaaaaljon mansikoita talven varalle. Vietimme mukavan kesäpäivän kaveriporukalla kaverini perheen mökillä viime viikonloppuna. Pesin tänään saunan sekä kylpyhuoneen. Ja tuossa vain muutamia esimerkkejä. Ja ne lukuisat, "pakolliset" rutiinitoimet... Ehkei tämä neljä viikkoa mennyt ihan turhuuteen.

Lopun torpan siivoaminen on vielä työlistalla, mutta josko pistettäisiin isännän kanssa torstaina tuulemaan. Pitäisi tehdä ihan kokonaisvaltainen puunaus ja tuuletus. Mieheke on vielä ensi viikon lomalla, niin ehkä hää hoitaa ikkunoiden pesut ensi viikolla... Niinvissiin!

Huomenna saan pitkästä aikaa "kynsiasiakkaan" kun eräs kaverini tulee laitattamaan itselleen jatkeet kynsiin. En ole vuoteen koskenut geeleihini joten ihan hienokseltaan jännittää, että miten tässä käy. Olen kyllä jo kovasti pyydellyt etukäteen anteeksi, että tuskin ihan mitään salonkilaatua tulee kynsiinsä saamaan, mutta jos nyt edes jotenkin saisi homman onnistumaan ilman sen suurempia kommervenkkejä.

Kynsiin liittyen olen taas sortunut nettikauppoihin. (Ihan kun ne Prahasta kannetut kynsilakat eivät olisi riittäneet.) Eilen taisin laittaa tilaukseen kuusi uutta lakkaa ja tänään toinen mokoma! Pitäisi ehkä yrittää tosissaan karsia tuota jo olemassa olevaa kynsilakkakokoelmaa, jonka tarkkaa lukumäärää en edes tiedä. Enkä ehkä edes haluakaan tietää. Tieto lisää tuskaa.

Olen jo jonkin aikaa ollut Facebookissa muutamassa kynsitarvikekirppariryhmässä, mutta tähän saakka olen sitä kautta vain kartuttanut omaa kokoelmaani enkä koittanut hankkiutua eroon "turhista" lakoistani. Ehkä vielä pääsen vauhtiin silläkin puolella...

Prahan reissusta voisin mainita tähän väliin sen verran, että matka oli oikein onnistunut. Pidin Prahasta kovasti vaikka se nyt ei mitenkään merkittävästi eronnut Suomesta. Tai no erosi toki, mutta Eurooppa on Eurooppaa kuitenkin. Ymmärrätte mitä tarkoitan.

Hotellimme sijaitsi Vlatavan rannalla ja siitä oli melko lyhyt matka Vanhaan kaupunkiin, Kuninkaan linnaan sekä muihin nähtävyyksiin. Kävimme jopa tekniikkamuseossa ja jokiristeilyllä! :D Käveltyä tuli kyllä enemmän kuin pitkään aikaan. Taksilla nää pihtarit ajo vaan lentokentältä hotellille ja takasin.

Kauppakeskuksiakin Na Prikope-kävelykadun varrella oli enemmän kuin oikeasti edes jaksoi kiertää. Tai siis kiertäähän olisi jaksanut jos vain olisi voinut surutta laittaa rahaa menemään. Koska joka paikastahan tällainen paatunut shoppailija löytää sen "tätä ilman en voi elää" -hankinnan. Eli tarkoituksella ei koluttu ihan joka puotia läpi. Ei olisi isännänkään mielenterveys sitä ehkä kestänyt. Ja hintataso kun on melkolailla Suomen luokkaa, niin mitään huimia säästöjä ostoksilla ei saanut aikaan.

Praha on kyllä sellainen kaupunki, joka jokaisen olisi hyvä nähdä kerran elämässään. Arkkitehtuuri on melko vaikuttavaa ja joka puolella on jonkinlaisia patsaita ja koristuksia. Loppujen lopuksi siihen kyllä meinaa tulla ähky eikä jaksa enää joka tolppaa ihastella silmät ymmyrkäisinä. :) Näkemisen ja kokemisen arvoinen kuitenkin ehdottomasti!

Katusoittajia on ihan joka nurkalla etenkin ilta-aikaan. Ja voisi sanoa, että 99 prosenttisesti lahjakkaita esiintyjiä kaikki. Kaukana niistä Suomenkin katukuvassa näkyvistä kurtun kurnuttajista, joille lähinnä maksaisi siitä hyvästä, että lopettaisivat sen soittopelinsä rääkkäämisen kuin, että kiittäisi onnistuneesta esityksestä. Eräille pojille piti itsekin kaivaa lompakostaan kolikoita kun saivat uskomattomat jamit aikaan soittelemalla "rumpuja" eli ts. hakkasivat muoviroskiksia rumpukapuloilla. Kuulosti kyllä siltä, että ovat soittaneet niitä oikeitakin rumpuja joskus kerran tai kaksi. :)

Olut on halpaa ja ravintoloita on joka lähtöön. Emme törmänneet kertaakaan huijareihin, joista liki jokainen Prahan matkailua käsittelevä nettisivu ja keskustelufoorumi varoittelee. Tai sitten olimme niin helppoja höynäytettäviä ettemme vielä tänä päivänäkään tajua tulleemme huijatuiksi. :D Mahdollista sekin.

Nyt jos vetäytyisi sohvalle ja katsoisi vaikkapa True Bloodia yhden jakson. Olen saanut kahlattua loppuun Vampire Diariesin neljännen kauden, Revengen toisen kauden ja Once Upon a Timen toisen kauden, niin alkoikin tämä True Bloodin kuudes kausi pyöriä oikein kreivin aikaan. Kirkkain hohto tuosta sarjasta on kyllä himmennyt jo oikeastaan kolmannen kauden jälkeen, mutta pitäähän sitä nyt katsoa miten tuo aikanaan lopullisesti päättyy. Ja onhan se Alexander Skarsgård aika kuuma. ;)

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Kuumeilua

Perjantaina olisi sitten lähtö kesälomareissuun. Suuntaamme miehen kanssa siis muutamaksi päiväksi Prahaan. Olen siis kovasti koittanut Googletella, miten tuolla voisi ne neljä päivää kuluttaa. Näkemistä on varmasti. Etenkin kun olemme menossa vanhaankaupunkiin, joka on taatusti jo ihan itsessään kokemisen arvoinen paikka. Shoppailumahdollisuuksiakin olen ennättänyt vähän kartoittaa... 0:) Ja toki ravintolatärppejä selaillut.

Liikoja ei ajateltu suunnitella etukäteen. Pitänee napata jostain kartta ja muita turistin kättäpidempiä, josta tutkailla minne lähtee milloinkin kulkemaan. Mutta sen verran, mitä noita vinkkej on katsellut, niin kävelymatkan päässä on aika paljon kaikkea. Pakattava mukaan siis jotkut jalkaystävälliset kengät, ettei ole ensimmäisen kilometrin jälkeen rakot kantapäissä ja varpaat verillä. En lähtisi ehkä balleriinoillakaan taaplaamaan kovin pitkiä matkoja. Sen virheen tein Thaimaassa viime keväänä ja olipa kiva kärsiä järjettömistä nilkkasäryistä monta päivää.

Tarkoituksemme on lähteä huomenna jo liikenteeseen. Stoppaamme ensin Kärkkäiselle ja Ikeaan. Ja jos aikaa jää, niin saatamme pyörähtää myös Jumbossa. Menemme yöksi hotelliin lentokentälle, koska lentomme lähtee perjantaiaamuna puoli kymmenen tietämissä, eli se tarkoittaisi lähtöä kotoa joskus neljän jälkeen aamuyöstä. Mukavampi siis saada nukkua vähän pidempään ja olla jo ns. kohteessa valmiina.

Meillä podetaan taas kovaa koiranpentukuumetta. Käytiin sunnuntaina katsomassa koppia koirille entisiltä huskyharrastajilta. Tarhakin on verkkoja ja ovea vaille valmis, niin mies kyllä jaksaa muistuttaa, että olisihan sinne tarhaan jotain täytettä hankittava... Eikä minulla ole mitään koiria vastaan ja kerran miehellä on aikeissa harrastaa valjakkotouhuja, niin ei kahdella veturilla oikein vielä mitään tee. Neljästä on ollut puhetta eli pari koiraa pitäisi hankkia lisää. Se vähän toki arveluttaa, että isäntä on suunnitellut ottavansa kaksi pentua yhtä aikaa! Samoilla pissin ja kakan siivoamisillahan ne sitten menee, mutta kaksi on aina enemmän kuin yksi.

Nuka nyt on jo rauhoittunut ikänsä puolesta, mutta Dinolla vielä virtaa riittää. Sekä niitä huonoja tapoja. Muutenhan molemmat on kilttejä koiria, mutta jotenkin epäilyttää että näinköhän Dino alkaa koheltaa kun tulee pari villikkoa taloon? Tai opettaa niille heti kaikki todelliset koiruutensa... Eli saa nyt nähdä, mitä tästä tulee. Ulkokoiria niistä on tarkoitus tehdä, mutta pakkohan ne on opettaa olemaan myös sisällä etteivät tuhoa kaikkea sekunnissa jos on tilanne, että koirat on pidettävä sisällä.

Tiedän kyllä niitä huskyharrastajia, joilla sellainen 10-15 päinen koiralauma viettää yönsä sisällä. Siinä onkin jo ehkä vähän haastetta... Koska eivät tämän rodun edustajat aina ole järin hiljaisia ja huomaamattomia. Mutta on taas myös niitäkin, joilla koirat ovat ulkona satoi tai paistoi. Ehkä se sellainen yöt sisällä, päivät ulkona -systeemi on ihan hyvä. Koska kyllähän koirat on itselle tähänkin saakka olleet perheenjäseniä ja tuskin se mihinkään muuttuu vaikka lauma kasvaisi parilla karvanaamalla.