Hajatelmaa

Onpas jäänyt taas kuulumisia päivittämättä. Tai no. Eipä tässä nyt mitenkään merkittävän villiä ole ollut ja kuulumisiksi luettavat asiat ovat laskettavissa vaikka vähän vähäsormisemmallakin kädellä.

Suurin ilonaihe tässä vaiheessa on vääjäämättä lähestyvä talviloma. Kuusi työvuoroa ja olen niiiiiin lomalla. Lomaviikko menee taatusti yhdessä hujauksessa, mutta josko en nyt vielä tässä vaiheessa harmittelisi ajan sukkelaa kulua, vaan odottaisin innosta vinkuen lomapäivien koittamista!

Viime lauantaina kävimme ystäväni kanssa katsomassa Cheekin keikan. Olikin äärimmäisen hyvä keikka ja muutenkin mukava reissu. Ja tuli jälleen todistettua, että ilman viinaakin voi olla varsin hauskaa. Vaikka voihan sitä toki josku vielä hauskuutta vähän vauhdittaakin kuningas alkoholilla... Kuten Cheekin keikkaa edeltävänä viikonloppuna pääsi käymään.

Töissä jatkuu keväinen kiire. Katsetta on koko ajan käännettävä pidemmälle ja pidemmälle ja nytkin on työn alla ensi syksynä toteutuva projekti. Tai oikeammin kyllä useampikin. Kesälomalta kun aikanaan palaan töihin, niin todennäköisesti sijaisuuteni loppu sujuukin sen jälkeen sellaista kiitolaukkaa, että pitää varmaan kengätkin pikaliimata jalkoihin etteivät tipahda vauhdissa. Pidemmän kesälomapätkän jälkeen sijaisuutta on jäljellä n. 2,5 kuukautta ja kun olen jemmannut yhden lomaviikon vielä syys-lokakuun taitteeseen, niin eipä siinä paljon jäljelle jää.

Nettikauppashoppailutkin saapuivat jo perille ja tänään kävin pistämässä tavaraa paluupostissa menemään lähettäjälleen. Ok, kymmenestä tuotteesta palautin yhden ja kolme lähti vaihtoon. Pikkuveljen yo-juhliin tilattu mekko olikin liian lyhyt ja vaihdoin sen sitten tarjolla olleeseen pidempään versioon, yhdet housut olivat liian suuret ja yksi paita vain niin käsittämättömän ruma päällä, että vaihdoin sen toiseen todennäköisemmin inhimillisempään vaihtoehtoon. Ellokselta on vielä tulossa toukokuussa yksi jälkitoimitukseen jäänyt tunika, joka oli kuvassa tooooodella nätti mutta saa nähdä miltä se tämän ruhon päälle vedettynä näyttää. Ei välttämättä enää ihan niin nätiltä.

Ja jottei varmasti menot pysyisi tulojen kanssa balanssissa, niin peltilehmä on alkanut vaihteeksi oikutella. Mies totesi viikko sitten lauantaina että "autosi pitää ääntä". Olin toki tästä tiedosta todella äimänä: mitä, pitääkö auto ääntä? En olisi tästä tiedosta hirvittävän pahoillaan, että Ooppeli vielä jonkinlaisen äännähdyksen päästää. On ollut nimittäin aika kun ei ole inahtanutkaan kun on avaimesta kääntänyt. Eikä ollut muuten hyvä sekään!

Mutta siihen ääneen. Viittasin tälle huomiolle kintaalla, mutta maanantaina aamulla töihin lähtiessä tajusin, mistä äänestä oli kyse. Jostakin kojelaudan uumenista kuului varsin ärsyttävä ääni. Ihan kuin jonkin propellin välissä räpättäisi jotakin ylimääräistä. Myöhemmällä tutkiskelulla selvisi, että vika on tuulettimessa, kuten olin itse hieman aavistellutkin koska tsadaa: äänen sai loppumaan kun rämppäsi aikansa tuulettimen säätönappuloita. Ooppelilla on toistaiseksi siis melko viileää ajella, koska lämmintä ilmaahan puhaltimesta ei toistaiseksi. Onnekseni pakkasta ei ole ollut kuin muutamia asteita aamuisin...

Miehen kaveri otti asiaa vähän tutkiakseen ja pitää toivoa, että tuon saisi korjattua jossain vaiheessa. Töitä se kuulemma teettää, koska sen verran hienosti on tuo auto koottu, että pitänee käytännössä purkaa puoli autoa, että pääsee käsiksi siihen rikkinäiseen osaan. Oh joy, ostakaa vaan Ooppeleita! Lähinnä tekisi mieli työntää tuo rousku Saimaaseen ja siirtyä kulkemaan julkisilla. Katsastuksenkin ajankohta vaan lähenee ja taas saa jännittää vieläkö tuon läpi saa menemään. Viimeeksi meni moitteitta kun isoveli toimitti tuon operaation... Ehkä käytän samaa kikkaa tänä keväänä, koska oma kokemukseni on, että minun paikalla ollessa katsastusmies ihan **ttuillakseen löytää vian poikineen.

Uniongelmatkin ovat taas alkaneet nostaa päätään. Olen päässyt nukahtamisvaikeuksista eroon melatoniininappien avulla ja uni on tullu käytännössä joka ilta samantien kun pään on tyynyyn painanut, mutta vastapainoksi on tullut "hieman liian aikaisin" herääminen. Eilenkin heräsin jo 4.15 enkä sen jälkeen juurikaan enää nukkunut - herätyskello on työaamuina viritetty soimaan 6.45. Ja tätä samaa on tokikin tapahtunut aiemmin... Eilen sitten jätin illalla melatoniinit ottamatta ja nukahtaminen otti kyllä taas oman aikansa, mutta aamulla nukuin poikkeuksellisesti aina kellon soittoon saakka.

Meillä on töissä menossa jonkinlainen terveystarkastuskierros ja odotan, että minulle tulee myös kutsu tähän syynäykseen. Pitänee siellä ottaa tämä asia esille, että voiko noilla melatoniineilla olla vaikutusta tuohon julmetun aikaiseen heräämiseen. Olen nimittäin vastaavanlaista kokemusta kuullut muiltakin... Harmillista, mikäli näillä ihanan unen tuojilla on tuollainen ikävä sivuvaikutus. Itseni tuntien olen kuitenkin aamu-uninen ja normaalisti jo seitsemältä herääminen on tuskaa täynnä, niin en usko, että aamuviiden herätykset olisivat minulle jotenkin luonnollisia. Ja vaikka nykyisin olenkin simahtanut suht säännöllisesti heti klo 22, niin aiemmin on unta riittänyt vaivatta se 10 tai 11 tuntia, jos vaan tilanne on sen sallinut. Valostuvilla aamuillakin on oma vaikutuksensa, mutta ehkä tässä nyt on muutakin. Mutta, eiköhän tähän selvyys tule jossain vaiheessa.