Se on Suomen 96.itsenäisyyspäivä.
En nyt ala eritellä monen muun tapaan kaikkia niitä hienoja asioita, joita itsenäisyys on meille suonut ja suo vielä toivottavasti jatkossakin.
Enkä osaa kommentoida tätä päivää järin sotilaalliseltakaan näkökannalta. Nostan silti sitä kuvitteellista hattua niille kaikille, jotka ovat itsenäisyyden meille tuoneet. Ja olen varmasti monen muun suomalaisen tapaan hiljaisesti nöyrän kiitollinen ja kunnioitan näitä miehiä naisia, jotka ovat omalla panoksellaan olleet mukana niissä taisteluissa, joiden seurauksena meillä kaikilla on turvallinen kotimaa.
Oma pappakin oli aikanaan mukana rintamalla, mutta niistä kokemuksista ei koskaan puhuttu. Ei ikinä. Olin kyllä itse kyllä vielä hyvin nuori kun pappa kuoli pois eli ei edes osannut kysyäkään koska ei sillä tavalla ymmärtänyt asiaa laisinkaan. Mutta uskon, että vaikka olisin kysynytkin, niin vastaus olisin tuskin saanut.
Näiden Kari Tapion Taistelijan sanojen myötä kaikille mitä lämpimintä itsenäisyyspäivän iltaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti