Sieltä se meidän useimpien suomalaisten kaipaama lämpö sitten tuli! Vihdoinkin, jos minulta kysytään. Petollista vaan tuo auringon voima: istuin ehkä 20 minuuttia terassilla suorassa auringonpaisteessa ja käsivarressa on t-paidan hihan raja jo näkyvissä. Mutta kun ei malttaisi olla nauttimatta tuosta valosta ja lämmöstä kun sitä nyt on kerrankin tarjolla! Pitänee kaivaa siis aurinkorasvat talviteloilta ja yrittää välttyä pahimmilta palovammoilta. Ei vaan opi muistamaan, että tämä maitovalaan nahka ei kestä auringonvaloa juuri laisinkaan ilman asiaankuuluvia suojakertoimia.
Aion kyllä henkilökohtaisesti tehdä selväksi jokaisella tänä vuonna kesäkeleistä valittavalle, että saa purkaa oloaan jollekin toiselle korvaparille. Ihan kun se lämpötila laskisi sillä kun valitetaan "voi kun on kuuma, voi kun on kuuma..." Kyllä sitä vielä kylmäkin kalvaa taas ennemmin kun huomataankaan. Voisivat urputtajat ostaa vaikka muutaman ison arkkupakastimen ja viettää kesänsä niissä, jos ei lämpöä kestä. Ei se lämmin luita riko, kuten sanontakin toteaa.
Ok, ymmärrän toki etenkin ikäihmisten, pikkuvauvojen ja muiden "ääritapausten" tuskan kun elohopea hipoo hellelukemia. Mutta en sitä, että perusterveet, nuoret ihmiset viitsivät valittaa joka käänteessä. Säät ovat yksi sellainen asia, jolle ei me maan matoset ihan hirvittävän paljon voida. Ellei sitten satu olemaan niin paksu lompakko, että voi ottaa aina suunnan sinne, missä milloinkin sattuu olemaan itselle mieluista keliä tarjolla.
Kenties toki niitä vähemmän helteestä piittaavia veetuttaa meidän hehkuttelu, mutta siinäpähän saavat kele potut pottuina.
Ruoanlaitto taitaisi olla seuraava ohjelmanumero ja sitten miehen kaverin luokse katsomaan Suomen peliä Mertarannan selostamana. Me pihit kun tohdittu ostaa maksukanavapakettia... :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti