Olen jo jonkin aikaa todennut (tai joutunut myöntämään), että muistini on melko hatara. Tämä tarkoittaa siis sitä, että asiat, jotka minun ihan oikeasti pitää muistaa hoitaa, on kirjoitettava ylös.
Töissä työpöytäni (sekä tietokoneen että se ihan oikea pöytä) tulvivat muistilappuja, joissa kehotetaan muistamaan milloin mitäkin. Ja kalenterissa on myös mitä hassumpia muistutuksia, joita lukiessaan joku ulkopuolinen saattaisi pitää minua ihan oikeasti dementikkona. Sille ei vaan mahda mitään että kun muistettavia asioita alkaa olla 10+, on syytä kirjata niitä ylös tai pian niitä muistettavia asioita on tasan 0. Se nyt tietysti olisi ihan ihanteellinen tilanne, mutta voisi tulla jossain vaiheessa sen kaltaisia muistutuksia, että parempi kun avittaa vähän itse itseään.
Muuttoprojektia tehdessä olen myös turvautunut tähän muistilappusysteemiin. Kokosin heti alkajaisiksi todo-listan, johon kokosin kaikkea mielen tulevaa tehtävää muuttoon liittyen. Eilen sain siltä listalta ruksattua omalta osaltani viimeisen kohdan: hankin meille netin uuteen kotiin. Isäntä vielä huomenna katkaisee nykyisen sekä hoitaa ilmoituksen vesilaitokselle ja jätehuoltoon, niin sitten alkaisivat nämä ilmoitusvelvollisuudet olla pikkuhiljaa hoidettu.
Tämä viikonloppu kuten edeltäväkin meni koirille asumusta rakentaessa uuteen paikkaan. Eilen ja tänään kyllä onneksi myös saatiin miltei kaikki varastoissa olleet tavarat vietyä myös uuden kodin varastoihin. Projekti ei vielä ole voiton puolella, mutta askel kerrallaan lähempänä maalia eli lopullista muuttoa.
Huomen iltana meidän on määrä saada avaimet uuteen kotiin eli tiedämme kyllä, mitä teemme seuraavat illat töiden jälkeen. Tavarat ovat kyllä onneksi pääasiassa jo pakattu pois lukien edelleen keittiön irtaimisto sekä vaatteet. Huomenna kun saan kaupasta lisää jätesäkkejä, nakkaan kaikki vaatteet niihin. Pienen helpotuksen suon itselleni kyllä ja pakkaan erilleen ensi viikolle muutamat vaatekerrat töitä varten - ei tarvitse sitten kaikkia jätesäkkejä käydä läpi kun etsii puhtaita sukkia tai t-paitaa.
Remonttimiehemme on myös snadisti innokas ja ennätti jo soittamaan kertaalleen, koska pääsisivät korjuuhommiin. (Niin, kait niille remppareinoillekin raha kelpaa...) Se on kyllä hyvä juttu, että tulevat aloittamaan remontin ihan samantien ettei tarvitse odotella viikko kaupalla. Vielä kun löytyisi se hetki, että keritään ihan aikuisten oikeasti ajatuksen kanssa katsomaan laminaatit ja laatat sekä päästään valitsemaan kalusteet keittiöön ja kylppäriin, niin sitten minä vain odotan valmista. Tai niinhän minä luulen... Mutta ehkä minusta on todennäköisesti enemmän hyötyä jos pysyttelen poissa remonttimiesten tieltä. Eivät ehkä kaipaa "ootteko nyt ihan varmoja tuosta?" -kommenttejani kosteuseristystä laittaessaan.
Isäntä lähti viemään sohvan ja divaanin uuteen osoitteeseen eli josko minäkin nyt projektia edistääkseni menen pakkaamaan niitä työvaatteita kassiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti