lauantai 15. marraskuuta 2014

Talollinen, tilallinen ja ennen kaikkea: velallinen

Nyt se on sitten totisinta totta: minä omistan puolikkaan talon ja palan metsää! Tai no jos ihan nyt tarkkoja ollaan, niin pankki omistaa, mutta koitan kyllä tehdä seuraavan 20 vuoden aikana kaikkeni, että kaikki velalla hankitusta olisi omaa.

Laina-asiat saatiin kuntoon keskiviikkona ja eilen isäntä myi nykyisen kotimme ja puoli tuntia sen jälkeen ostimme uuden kodin. Jotenkin on ihan epätodellinen olo, että nytkö tämä puoli vuotta jännitetty asia sitten toteutuu? Kaikki tapahtui sitten kuitenkin yllättävän nopeasti. Omakotitalojen myyntiajat kun venyvät tällä alueella, kuten varmasti monessa muussakin paikassa, nykyisellä taloustilanteella yllättävänkin pitkiksi. Puoli vuotta on ehkä kuitenkin keskivertoaika tai jopa aavistuksen nopeampikin.

Kolmen viikon päästä viimeistään meidän pitäisi saada uuden kodin avaimet käsiimme ja siitä viisi päivää myöhemmin nykyisen asuntomme tulisi olla tyhjä uusia omistajia varten. Mutta on hyvin todennäköistä, että pääsemme uuteen paikkaan jo kahden viikon kuluttua! Eli voinette päätellä tästä yhtälöstä, mitä teen seuraavat illat ja viikonloput.

Tänään aloitin pakkausurakan ja jokseenkin on toivoton olo. Siivottuna on vasta ihan muutamia kaappeja ja tuntuu, että tavaraa on jo nyt ihan liikaa. Kaikkia astiat, kirjahyllytavarat, dvd:t, kirjat jnejnejne ovat vielä tyystin koskematta. Vielähän noita nyt laatikoihin nostelee, mutta mihin ihmeeseen työnnämme ne uudessa kodissamme?! Etenkin kun siellä ei ole vaatekaappeja tai muuta säilytyssysteemiä sen jälkeen kun vaatehuone puretaan pois... Ok, kaappeja toki hankitaan mutta se, milloin se tapahtuu, ei ole ihan vielä tarkasti selvillä. Ei todennäköisesti ihan välittömästi muuton jälkeen. Elelemme siis varmasti laatikko- ja jätesäkkimeren keskellä jonkin aikaa ja ihmiselle, joka haluaisi kaiken kuntoon ja paikalleen hetinytvälittömästi moinen on taatusti hermoja raastavaa.

Ei siis auta kun vedellä henkeä ja koittaa ajatella positiivisesti, että sitten lopulta kaiken ollessa valmista, se on oikeasti meidän koti. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti