Kaikessa jännittävyydessään tämä muuttoprojekti on alkanut viime päivinä nostaa pintaan myös vähän toisenlaisia tuntemuksia kun vaan intoa, odotusta ja malttamattomuutta. Jonkinlaista haikeutta olen ollut aistivinani ilmassa ympärilläni.
Ei. En tosiaan kadu, että saatiin kaupat tehtyä ja päästään muuttamaan, mutta kyllä tästä nykyisestä paikasta on tullut minulle koti. Kohta tämä on jonkun toisen koti. Toivon kyllä koko sydämestäni, että uudet asukkaat kotiutuvat tähän yhtä hyvin kuin minä itse olen näiden kolmen kolmen vuoden aikana kotiutunut.
Eilen oli ensimmäistä kertaa oikeasti pala kurkussa kun tässä lähinurkilla asunut miehen "edellisestä elämästä" meille tuttu vanhempi rouva oli jättänyt oven kahvaan pienen paketin kera kortin, jossa toivotti meille hyvää jatkoa ja kiitteli kaikesta. Eihän me nyt niin kauas mennä! Eikä kadota maailman kartalta! Ei tässä tarvitse kenellekään hyvästejä jättää!
Tunnepeikkona sitä vaan kiintyy niin ihmisiin kuin paikkoihinkin ja kyllä olen jokaisen aiemmankin muuton yhteydessä muutaman kyyneleen herauttanut vaikka jokainen lähtö on ollut täysin oma-alotteinen ja toivottu juttu. Eikä se nyt ehkä rikos ole, mutta onhan se nyt vähän hassua vetistellä kun kuitenkin on oikeasti innoissaan ja odottavaisin mielin tulevasta.
Isäntä kävi eilen hakemassa aimo kasan muuttolaatikoita eli huomenna alkaa se todellinen pakkaaminen. Olen kyllä jo koko tämän viikon pistänyt tavaraa laatikoihin ja käynyt kaappeja ja lipastoja läpi. Roskiakin olen saanut kasaan jo kolme isoa jätesäkillistä! Kierrätykseen on lähdössä vasta kaksi pahvilaatikollista tavaraa, mutta kunhan pääsen keittiön kaappien kimppuun, niin uskoisin kierrätettävien tavaroiden määrän lisääntyvän. Huonekaluista osa lähtee myös kiertoon ja osa suoraan kaatopaikalle.
Remonttimieskin on pyydetty katsomaan tätä meidän uutta kotia ja reilun kahden viikon päästä pitäisi rempan alkaa. Tänään jo vähän katselin keittiönkaapistoja, laminaatteja, kaakeleita ja muuta netistä. Josko ensi viikolla ennättäisi käydä ihan livenä vilkuilemassa valikoimia. Harmillisesti vaan esimerkiksi visioni kylpyhuoneen suhteen ovat osoittautuneet yllättävän hinnakkaiksi ja kun remonttibudjettimme ei ole hirvittävän suuri, niin joutunen luopumaan seinälaatoista, jotka ovat kappalehinnaltaan 50 euroa. En toki olisi niillä kokonaisia seinäpintoja laitattanut, mutta kivoina yksityiskohtina suihkun ympärillä, joka tulisi sekin ihan kohtuuttoman hintaiseksi. Pitänee siis miettiä budjettiin sopivampia vaihtoehtoja...
Huomenna ollaan menossa käymään siellä meidän uudessa paikassa eli voi olla, että saadaan tietää myös samalla milloin päästään oikeasti viemään tavaroita ja saadaan avaimet. Sitten se onkin enää tavarat paikasta a paikkaan b ja lähtöitkut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti