Tämä viikko sitten otti ja typistyi jälleen kahden työpäivän mittaiseksi. Miksikö? No, kun laiskottelun makuun nyt oikein pääsi niin...
No niin kelvoton en sentään ole. Vaikka se miten uskomattomalta kuulostaakin, niin oksutauti kaatoi pedin pohjalle jo maanantaina. Tai ehkä on harhaanjohtavaa puhua "oksutaudista" kun en kertaakaan laatoittanut, mutta AIVAN kaikki muu taudin oireisto tuntui olevan vapaassa käytössäni.
Ei siis eilen auttanut muu kuin varata aika työterveydestä ja körryyttää näyttäytymään. Terveydenhoitaja kyllä oli onneksi varsin mukava nuorehko nainen, joka vaikutti varsin aidosti olevan pahoillaan kertoessaan, että tällainen oksettamaton versio vatsataudista on helposti pitkittyvä ja kovempi tauti kun sellainen, jolloin laatta lentää oikein huolella. Kylläpä oli riemastuttava tieto...
Sairaslomaa siis kaksi päivää etten ennätä tartuttamaan kaikkia työkavereitani ja lapun kirjoitettuaan kehotti lähtemään pikaisesti kotiin "muita tartuttamasta". Ei tarvinnut kahdesti käskeä. Oli taas aika hikiset 40 kilometriä käydä työterveydessä. Kipeänä auton ratissa on ehkä vielä pahempaa kun kunnon pääkallokelillä tai lumituiskussa köryyttely!
Että huomenna siis korkkaa tämä työviikko ja ihan kyllä huimaa ajatella että olisi jollakin ilveellä saatava melkoinen kasa hommia tehtyä ennenkuin viikonloppu taas armahtaa. Näemmä ei olisi paljon tarvetta sairastella...
Olen tässä nämä pari päivää viettänyt kyllä aika pitkälti vaaka-asennossa koska silloin ei ole juurikaan koskenut vatsaan. Pelkkä paikallaan makaaminen ei kyllä onnistu kun vaan äärimmäisen hyvillä viihdykkeillä eli olen katsonut kotimaisia leffoja netistä. Mitään järisyttäviä mestariteoksia ei ole yksikään ollut, mutta sanotaanko että "ihan katsottavia".
Eilen katsoin Kaikella rakkaudella ja 8-pallo. Tänään vuorossa olivat Tie pohjoiseen ja Vuosaari. Kaikella rakkaudella oli ehkä kaikista vähiten ns. omaan makuun noista. 8-pallo ja Vuosaari taas niiiiiin melankolista ja ankeaa kuin mahdollista ja Tie pohjoiseen nyt vaan sellainen varsin perinteinen kotimainen elokuva.
Odotan kyllä innolla, että Leijonasydän tulee dvd:lle. Ja nyt nämä elokuvateattereissa pyörivät Ainoat oikeat ja Ei kiitos (ensi-ilta 10.1.) kyllä houkuttaisivat katsomaan, mutta taidan odotella niitäkin kauppoihin. Myös Isänmaallinen mies voisi olla ihan katsottava kotimainen...
Nyt jos käväisisi saunassa ja miettisi jotain kevyttä iltapalaa. Voi kun osaisi olla "normaalistikin" näin vähäruokainen mitä on nyt tämän viikon ollut! No eiköhän se muutaman gramman vahinko oteta takaisin heti kun olo tästä korjaantuu... :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti